sunnuntai 31. joulukuuta 2017

P: Upon December


Uuden vuoden aaton toivotukseksi lyhyesti jotakin jännittävää
( - ainakin omasta mielestäni sangen).

Uuden vuoden pähkinä on Omena, sellaisena kuin Frances Toews sen esittää. [Löytyy YouTube -haulla varmasti, ainakin From Illusion To Reality -kanavan julkaisemana, niinkin hurjalla videon nimellä kuin Frances Toews Bred with A Species We Think Is Mythological. Organized Satanic Ritual Abuse, MK Ultra.]
 Kunhan siis saan Kuu -trilogian (haha) kuosiinsa (lopultakin), tiedän mitä seuraavaksi.

Kuluneen vuoden kenties kiinnostavimpia "luennoitsijoita" on ollut Serenity Rayne. Hänellä on oma YouTube -kanavansa, joskin etusivu tiedottaa ettei kanavalla muka ole sisältöä. Mutta kyllä sillä on ("Videot"), ja melkoista sisältöä onkin. Se tuo aivan uuteen eloon teoriat MK-ultrasta ja valaisee ilmiötä käytännön tasolla/ arjessa sellaisena kuin en vielä koskaan ole nähnyt tai kuullut. Antaa paljon ajattelun aihetta ja ahaa -oivalluksia MPD-/DID -tilasta. (Eräänä johdantona Serenityn kuvailemaan, hmm, kokemusmaailmaan voi pitää vaikkapa videota "Crazy switching". Myös nk. "itsemurha-alterit" käsitellään hätkähdyttävällä ja selkeyttävällä tavalla.)

* * *

"Joululaululogimerkintöihini" seuraava täydennys:
 Jos olisin ennättänyt kuunnella tänä vuonna enemmän joululauluja (siis keskittyneesti eikä vain muun touhun lomassa), suosikiksi olisi varmaankin valikoitunut Kolme kuningasta. Joulunajan/vuodenvaihteen klassisista "tsaikovskilaisista" olen myös alkanut pitää joka vuosi yhä enemmän, siis Pähkinänsärkijästä ja Joutsenlammesta. Prinsessa Ruusunenkin käy, varsinkin valssi.
 Ja Kerran joulukuun aikaan/ Once Upon A December on aina yhtä ihana. Etenkin pianoversiona.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti