Livin' On A Prayer
... Tori Amosin coverina Bon Jovin hittibiisistä. Kertosäe - Amosin tapa laulaa se - on runoutta.
Upea soundtrack puiden oksien katseluun nurmella maatessa, kun oksat kaartuvat yllä kuin portti ja huojuvat sinistä taivasta vasten. Ja tietysti linnut laulavat ja leuto tuuli puhaltaa, ja ympärillä tuoksuu kesä.
Pala jokapäiväistä meditaatiota. Jokaiselle päivälle on hyvä lohkaista omansa.
Toinen hyvä on Joranen Suzanne (albumilta Une Sorcière Comme les Autres [coveri Leonard Cohenin biisistä*]). Se sopii hieman kuumempiin kesäpäiviin, levollisiin kuin sunnuntai-iltapäivä. - Ja jos edellisen biisin aikana makasi selällään, nyt voi maata vatsallaan, painaa päänsä käsivarsien päälle ja lepuuttaa katsettaan ruohuonjuuritasolla. Pihan tarkastelu marjapensaan suojista saa aivan uutta lumoa.
[Ja pointti on nyt äänissä, melodioissa, ei sanoituksissa. Vaikka em. hittibiisissä on hyvää asennetta sitkeyden nimissä, sen tapahtumat eivät onneksi kuvaa omaa elämääni nyt lainkaan. (Alan itsekin pian uskoa olevani kuin naispuolinen Hannu Hanhi, kuten taannoin mainitsin erään vanhan herran minua kerran nimittäneen. Miten ihminen voikin saada asiat tuosta noin vain.... ne asiat joista aina väitetään, etteivät ne muka putoa suoraan syliin. Ehkä asiat ovat joskus helppoja siksi, ettei ajattele niitä vaikeiksi tai oleta, etteivät ne kuulu minulle. Ehkä siksi, että ihminen aina elää myös näkymättömän maailman varassa. Ja ehkä planeetat ovat kartallani todella suotuisassa asennossa ja taajuudet kohdillaan.)]
[* Cohenin ollessa mainittu... Omalla tavallaan hieno biisi on myös Nevermind - joka tosin ei sovi niin hyvin leppoisan kesäpäivän fiilistelyyn kuin edellä mainitut. Sen tunnelmissa on enemmän ainesta yön tummin tunteihin, tai sellaisiin pölyisen hämäriin dekkaritunnelmiin kuin sarjassa True Dectective (2014), jonka ensimmäisen tuotantokauden tunnarina se pyöri. Mainio sarja, muuten, varsinkin jos tykkää astetta vinommista dekkareista. Näistä puheista tulee mieleeni toinenkin mainio sarja, jonka hiljattain katselin: London Spy (2015). Jos selviää sen kanssa ensimmäisen jakson alustuksesta, pääsee hienosti punotun mysteerin äärelle. Loppuratkaisukin oli mahtava, alkoi oikein hymyilyttää.]
