P: Viiniboolissa mustikoita

Aijai… Kyllä teinielämä on ihmisen elämässä ihan omaa luokkaansa. Mistähän se tulee taas niin vahvasti mieleeni? Ehkä alkaneesta pikkujoulukaudesta. Ylipäätään, teinivaihe on minusta mielenkiintoisin ”hetki” koko ihmiselämässä, loputtoman ihastelun ja hämmästelyn aihe. Katselen sitä retrospektiivisesti omassa sisimmässäni ja ympäröivässä maailmassa mielenkiinnolla.

To set the mood right:

Samantekevää (by TikTak)

Tänään taas vähän hankalampaa

olla tässä ja nähdä sut

Se tyttö sun tukkaa kampaa

se on nätti ja meikannut

Kun sä katsahdat minuun

mä lasken silmät kämmeniin

Ei, mä en anele, en kinuu

Lähdit pois siis olkoon niin

Hän koskee sun niskaa ja hymyilee

Mä en kestäisi olla, mitä mä teen

[…]

Nyt mä oon väsyny, turta ja sekaisin

Mä oon säälittävä rukka, joka murheeseen uppoo eikä pääse pois

Mitä musta jää? Kasa ikävää…Samantekevää

Viiniboolissa mustikoita, mun suu on sininen

Se tyttö kerää astioita ja sanoo jotain, mä vastaa en

Sä tuut ulkoa sisään, mä lasken silmät kämmeniin

”Vähän viiniä lisää?” Sä naurat, sanot ”Juuri niin”

Ja mä lähenen, palelen, mä haluun pois ja haluu en

[…]

Ja ulkona, kaukana, jäätyy maa

* * *

Kovaa (Anna Puun versio Mikael Gabrielin biisistä. Tykkään tästä äänimaisemallisesti tosi paljon, siis Annan versiosta.)

Mull on auki pari pulloo, Bombay ja Hennessy

Kultaa mun kaulas ja pääll parast denimii

Annoin ittestäni kaiken, nyt on tasoa ja levelii […]

Mä teen mitä teen ja teen mitä haluun, ja sanon mitä sattuu ja se sattuu mitä sanon. Meen mihin meen, mut sieltä ei oo paluut’

Kovaa, kovaa, kovaa…

Mull on sikari mun hampais, juhlin elämää

Keskarit on pystys, en oo velkaa kellekään

[…]

* * *

Teit meistä kauniin, Samuli Edelmannin versio Apulannan biisistä. Tätä voi kuunnella luuppina ja kuvitella, kuinka ajaa läpi lumisateisen Helsingin hämärtyvässä illassa, arkisessa mutta kimaltavassa, elämä ympärillä.

* * *

Kun Vain Elämää -sarjan versioista on kyse, mainitaanpa myös Jenni Vartiaisen Anna mulle piiskaa (alunperin Apulannan, tämäkin). Sekin sopinee edeltävän letkan jatkoksi, tummanpuhuvan puolensa ja intensiteettinsä tähden. 

(Olen katsellut sarjan jaksoja sieltä täältä, ja näin aikoinaan myös Vartiaisen jakson. Huomasin, että hänellä oli sormessaan sormus, joka oli mielestäni aivan samanlainen kuin ”O-sormus”, siis sellainen, jota käsittelin kirjoituksessa The Mystery of O. Toisaalta näinä postmoderneina aikoina koruilla ei enää ole Välttämätöntä Merkitystä... Onhan  minullakin rannerengas, jonka lukituksen tajusin olevan O-kirjain. – Ja minä vielä pidän korusta. Se on nätti. So who’s to say.)

- Ja Chisun biisissä Tuu mua vastaan on niin hieno aloitus, että se saa kuulua letkan loppuun.

* * *

Mielleyhtymästä vielä seuraavaan.

Kuvassa on mainos (siis kaupallinen ilmoitus). Mainoksen kuvassa on nuori nainen. Nuoren naisen kaulassa on panta. "Heijastava kaulapanta", selviää mainoskuvan takana olevan kampanjan tuoteluettelosta. 

[Kyseessä on If-Vahinkovakuutuksen heijastinkampanja, joka on tehty yhteistyössä Weekdayn kanssa. Bussipysäkin mainos kuuluu kyseiseen kampanjaan ja esittelee erästä sen tuotteista.]

Kun googlaan heijastavaa kaulapantaa, hakukone etsii "puolikuristavan heijastavan kaulapannan". Kaikki muutkin ensimmäisen sivun haut koskevat lemmikkien - yleisimmin koirien - heijastinpantoja. (Mikähän siis olisi tämän tällaisen perusteella pannan viesti, yleisimpien konnotaatioiden mukaan…?)

Mainoskuvassa lukee: "Heijastin 10€". Teksti on - yhdessä naisen pään asennon kanssa - sommiteltu kuvaan tavalla, joka tuo mieleen aseen, jota naisen pää siis väistää. Sommitelman voi tulkita niin tarkaksi, että euron symbolin voi tässä tulkinnassa koodata aseen triggeriksi. 

Olen varma, etten ole ainoa ihminen maailmassa, jolle herää kuvasta tämä mielleyhtymä. (Luulen, että tämän varaan myös mainoksen suunnittelijat ovat laskeneet.) Mutta saattaa olla, etteivät kaikki tiedosta tätä mielleyhtymää, ainakaan välittömästi. - Joillekin kyseessä saattaa nimittäin olla suoranainen tabu ("ase"; "aseella uhkailu"; "alistaminen"; "kidutus"; jopa "kuolema", tai ase sodan metonymiana), siinä määrin jostakin ahdistavasta tai käsittelemättömästä, että mielleyhtymä tulee välittömästi torjutuksi. Torjutuksi se voi tulla myös tapauksessa, jossa katsoja ei pidä mahdollisena sitä, että vakuutusyhtiö edes vihjailisi mitään em. tulkinnan kaltaista.

Ajatus on minussa kuitenkin jo herännyt: myydäänkö tässä siis heijastimia tiedostamattomaan/ torjuttuun kuolemanpelkoon (tai jopa asekammoon) vedoten? (Tämä menetelmä on, esimerkiksi Subliminal Manipulation -blogin argumentoinnin mukaan, mainonnassa hyvin tunnettu kikka. Siis tämä kikka tabuihin - tukahdutettuihin ja torjuttuihin yllykkeisiin kuten haluihin ja pelkoihin - vetoamisesta. Samaisen blogin mukaan tästä syystä esimerkiksi suuseksiä ja jopa pedofiliaa hyödynnetään mainonnassa paljon.) Vai vedotaanko tässä katsojan ”leikkimielisyyteen”? Onko mainos tarkoitettu tahallisen BDSM -henkiseksi?

Visuaalinen leikittely on nokkelaa. Toki. Mutta sommitelmaleikittelyn - tulkitsemani leikittelyn - yhteys kaupiteltuun tuotteeseen ei ole itsestään selvä: miksi sana, "heijastin", haluttaisiin rinnastaa ajatukseen aseesta? Onko kyse oman turvallisuutensa vaalimisesta (vain) "henkensä uhalla"? Vai leikitelläänkö tässä idiomilla Hold a gun to head? 

"Expression used to show that someone would agree to some sort of condition if highly pressured", selvittää netin urbaanisanakirja, englanninkielinen. "No one held a gun to her head and made her [do that]," selventää vapaasanakirja kuvauksessaan potentiaalisesta käyttöyhteydestä, ja kertoo siis, että idiomin mukaan valinta on ollut vapaa, tai seuraus jostain valinnasta oma syy.  

Mutta Ifillä (Weekdayllä) on näköjään toinen ote (edelleen siis tulkintani mukaan): someone does hold a ”gun”. Onko se jokin heijastinleikki? Roolileikki? (Isäntienhän kerrotaan huolehtivan orjiensa turvallisuudesta, kuten Herra Grey tarinassaan tekee. Että jonkin sattumista tai sattumatta jäämistä ei voi laskea oman valinnanvapauden varaan.) ’Panta kaulaan vaikka aseella uhaten.’

Vieläkin laajemmasta perspektiivistä katsellen viestin voi tulkita olevan jotakin tällaista (ja todennäköisesti myös on tällaista katselijan alitajuisessa rekisteröinnissä): ’henkilökohtaisesta määräysvallasta/ vapaudesta luopuminen lisää turvallisuutta’ – mutta tämä liukuu jo salaliittoteorioiden puolelle… Tämän tulkinnan kantava ajatus on oletus siitä, että pienistä puroista kasvaa voimakas virta, ja jokaisen muurahaisen on kannettava kortensa kekoon; suuressa agendassa on paljon pieniä, yksittäisiä komponentteja. Kuten jokin yksittäinen mainos ja sen kaupittelema tuote. Tai kenties jotain vieläkin vähäisempää ja huomaamattomampaa. Yhteistä on ainoastaa teema. Agenda.

* * *

Ajatuksesta, yksittäisiä komponentteja, pienet sivuraiteet.

Kuvassa näkyy elokuvan kansitaidetta DVD -levyn päälle printattuna. Levyn elokuvan nimi on Unthinkable (2010, ohj. Gregor Jordan).

Sanasta "unthinkable" on värien avulla poimittu erilleen sana "think". Samalla tämä erottelu tekee näkyviksi sanan alkuliitteen ("un") ja loppuliitteen ("able") ja yhdistää ne. Siis "unable".

Think -sanan kirjaimet on väritetty punaisiksi. Punainen viestii kielletystä ja vaarallisesta tai provosoivasta, myös tabusta. Toisin sanoen viestitetään, että ajattelu on kiellettyä tai vaarallista. Something alarming.

Sanan, unable, muodostavat kirjaimet puolestaan ovat valkoisia ja värittömiä tai, kuten ranskalaiset sanovat: "blanc". ("Blanc paper" on tyhjä paperi, melkein tabula rasa [joka indikoi muokattavuutta]).

Sellaistahan pään sisällä on - ihan "blancoa" - kun ajattelu on tehty mahdottomaksi, esimerkiksi kieltämällä, passivoimalla tai invalidisoimalla se (eli epäkelvoksi tekemällä - mikä voidaan tehdä muillakin tavoin kuin konkreettisesti vammauttamalla. Esimerkiksi mielenhallinta on hyvä tapa.) [Eikö, muuten, olekin jännä juttu, että olemme kelpuuttaneet viralliseksi määritelmäksi käsitteen "invalid", ja vieläpä ihmiseen viittaavana? Siis "epäkelpo" ihminen. Miten se on mahdollista tänä sanoihin tarttumisen poliittisesti korrektina aikana? (Tekee mieli sanoa, että siksi, koska vain ne sanat kielletään, jotka häiritsevät agendaa.)]

Blanc viittaa valkoisena värinä myös puhtauteen ja siten viattomuuteen. Viattomuus puolestaan on assosioitu pitkin perintein tietämättömyyteen. (Onko "liikaa tietävä" - mikä edeltävän perusteella on seurausta liiasta ajattelusta - siinä tapauksessa "viallinen" tai "syyllinen"? Mihin? Liikaa tietämiseen? Tahraako se ihmisen, siirtää hänet pois viattomuuden tilastaan? Tekeekö "liika tieto" vialliseksi, vähintään invalidiksi (ainakin mielenhallinan kannalta...)? Ei ihme, että ihmiselle on uskoteltu "viattomuuden" tarkoittavan tietämättömyyttä, ja viattomuuden olevan tie pelastukseen ja turvaan.)

Toisin sanoen elokuvan nimi toimii myös subliminaalina, suggeroivana käskynä. Don't think. You cannot think. (It's rewarding: stay innocent; stay safe.) 

Pieni pisara, kyllä, mutta loputtomista pisaroista kasvaa puro ja niistä puolestaan virta, ja vahvimmat niistä virtaavat näkymättömissä. 

Erääksi havaintoesimerkiksi edellä spekuloidusta ilmiöstä soveltuu vaikkapa kohtaus elokuvasta Focus (ohj. Glenn Ficarra ja John Requa, 2015): "scene 55". - Tai sitten voi katsella esimerkiksi Derren Brownin (taikka muiden mentalistien) esiintymisiä.

(Sitä, kuinka sana ja kuva yhdistyvät toisiinsa, en tällä kertaa spekuloi.)

* * *

Paluu heijastaviin pintoihin.

Mielikuvitellaan ja tulkitaan vähän lisää.

Entä, jos heijastavan kaulapannan nimi olisi vaikkapa papinkaulus? Sekin olisi sopinut - Ifin sivuilta löytyvän tuote-esittelyyn liitetyn kuvan mukaan - mainiosti pantamaisen heijastinasusteen nimeksi. Mutta ehkä pappishenkilö on liian autoritaarinen. Sitä paitsi jos häntä osoittelee aseella, merkitys muuttuu toisenlaiseksi kontekstin vaihtuessa.

(Liperiheijastimen juju voisi olla välkkyvät valot - siis ulospäin ja aktiivisesti suuntautunut näkyvyys; maskuliininen näkyvyys -, sillä pelkkä heijastinpintahan on passiivinen: vastaanottava ja ainoastaan vastaanottamaansa heijastava.)

Kampanja leikittelee myös sanoilla. ”Erotu eduksesi.” On nimittäin tärkeää ”näkyä pimeässä”. (Milloin markkinoille lasketaan ”heijastinsormus”, jossa on heijastava O-rinkula? Pimeässä kulkijat on tärkeää voida tunnistaa. Ja siis etenkin ne pimeässä kulkijat.)

Pimeydessä voi loistaa jotain muutakin. Eräässä kampanjan mainosvideoista nuori nainen joutuu nuoren miehen kanssa saarretuksi. (Intense...Tämä tällainen kerääntyminen myös viestii, että heijastimissa on suorastaan jonkinlainen magneetti, joka kerää muun liikenteen niitä käyttävien läheisyyteen... Ja tässä yhteydessä ei nähtävästi ole niin tärkeää, näkeekö heijastimen käyttäjä itse muuta liikennettä valoissa sokaistuessaan.) Videolla, Loistavaa: Muista heijastin ja näyt pimeässä, pariskuntaa ympäröivien autojen valot on sommiteltu – kuinka ollakaan – aivan "joulutähden" muodostavaan asetelmaan! (Kohdassa 0:47. Havintopiirros kuvan päällä on oma.) 

(Minä ainakin piirtelin ahkerasti juuri tuollaisia tähtiä joulukortteihin pienenä koululaisena. Olin oppinut ihanista kimaltavista tarroista ja tätien joulukorttipiirroksista.)

Tässähän alkaa kuulla mielessään melkein Twin Peaks -sarjan musaa. Into The Night... Mutta heijastimen kanssa toki.