lauantai 11. syyskuuta 2010

Post Scriptum

Pakko myöntää, että toisinaan palaan muokkailemaan kirjoittamiani rivejä jo tekstin julkaistuani. Mieleen kun tulee vielä niitä lisäkekappaleita tai lyhyempiä ajatuksia, joita ei kerta kaikkiaan malta olla lykkäämättä mielestään sopiviin väleihin. Lisäilyn ynnä muun editoimisen halu syttyy helposti siinä ohessa, kun lukaisee aikaisemmin kirjoittamaansa palautellakseen mieleensä sitä mistä jatkaa. (Täydentely on nastaa ja merkitykset ovat jatkuvassa käymistilassa, kuten jo muinaisessa strukturaalisemiotiikassakin sanotaan.)

Joten - minulla oli siis ihan oikea pointtikin - jos tekstejäni sattuu seurailemaan melko pian niiden julkaisun jälkeen ja niihin enää sen koommin palaamatta, eikä uusia kirjoituksia silmällessään äkkiä enää tiedä mihin viittaan - siis että asia mainitaan vähän kuin puun takaa -, tämä voinee johtua edellä kuvatun kaltaisesta muokkauksesta.

Tuli vain mieleeni mainita. Edellinen tekstini kun joutui siinä määrin lisäilyjen kohteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti